Ensimmäinen viikko Nallen ja Otson yhteiselämää on onnellisesti takana päin. Tunnelmia voisi kuvailla vaikka näin: Otso on varmasti erittäin tyytyväinen, Nalle erittäin tuskastunut ja emäntä erittäin väsynyt :-) Vaikka olen kovasti murehtinut koirien yhteiselämän alkua, on kaikki mennyt yleisesti ottaen yllättävänkin hyvin *koputtaa puuta*.
Nalle tuntuu menevän joka ilta sillä mielellä nukkumaan, että "aamulla tämä painajainen on ohitse". Joka aamu se nimittäin tuntuu olevan yhtä yllättynyt siitä, että sängyn vieressä mönkii aktiivinen karvapallero. Ylipäätään aamun ensimmäiset tunnit ovat Nallelle hankalia, sitten se jo lähtee mukaan Otson leikkeihin; mutta edelleenkin vain ulkona, ei sisällä. Mitään pahempia riitoja ei kuitenkaan ole ollut ja lauantaina pojat viettivät jo 4 tuntia kahdestaan.
Lauantai-iltana oli tarkoitus viettää elokuvailtaa tyttöystävien emännän kanssa; kylään saimme tietyti myös Assin ja Ronjan. Oletusarvona oli, että Otso "tipahtaa" nopeasti ja vanhemmat koirat ovat niin tottuneet yhteiselämään että saamme katsoa elokuvia rauhassa. No, paljonpa sitten tiedettiin: Otso ei pysännyt sitten millään. Se esitti kaikki riehumistemppunsa ja härnäsi Ronjaa minkä ehti. Ja tätä jatkui ja jatkui ja jatkui... Nalle ja Assi osoittivat mieltään mustasukkaisina; Nalle kökki tyttöystävien emännän sylissä ja Assi nukkui pää minun sylissäni. Vaikka olen tuntenut tyttöystävät vuosia, ei Assi koskaan ennen ole ottanut minuun niin paljon kontaktia kuin eilen illalla. Assin emännän mielestä koira symppasi minua koska komensin Otsoa :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti