keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Suolestus

Kaunolle kävi sitten kalpaten. Se oli jo joutunut kuistin puolelle odottamaan päätöstäni siitä, korjataanko sen pää vai ei. Tänään pistin Otson kuistille hiukan "jäähylle" ja näppärä bernipoika keksi sitten itselleen hiukan tekemistä...

Mitä Kaunosta jäi jäljelle

Voiko tyytyväisemmän näköistä koiraa enää olla?


torstai 21. lokakuuta 2010

Kauno

Työpaikkani lähellä olevan kirpputorin ikkunaan ilmestyi eilen iso lelukoira. Sen hurmaavasti vinksallaan olevat pitkät korvat ja veikeä hymy houkuttelivat minut tiiraamaan kaveria lähempää. Myymälässä ollut "kaikki -50%" -kampanja teki lopullisen ratkaisun puolestani. Kauno lähti mukaani. 


Nalle oli erityisesti mielessä Kaunoa ostaessani; pikkukoira on viime aikoina kantanut minulle päivittäin leluja -leikki-intoa siis riittää. Valitettavasti into yleensä lopahtaa välittömästi Otson saapuessa paikalle :-( 
Ja kyllähän se Kauno sitten aika kiva oli:


Kaunolle tapahtui jo samana iltana pieni "aivovuoto" joka paljasti että pää (ja itseasiassa koko kroppa) on täynnä pientä styroxpalloa; sitäpä täältä nyt löytyy paikasta jos toisestakin. Itsepä tätä kerjäsin :-)

perjantai 15. lokakuuta 2010

Avaruuskoiran jättimäinen paluu

Avaruuskoira teki paluun muutaman kuukauden tauon jälkeen :-( Vaiva on meille liiankin tuttu; Nallelta murtui metsälenkillä jälleen kerran kannuskynsi. En taaskaan nähnyt miten kaikki tapahtui, huomasin vain yht´äkkiä että pikkukoiran toinen etutassu oli ihan veressä. Kynsi ei tällä kertaa irronnut kokonaan vaan oli tiukasti kiinni, siinä oli murtuma josta vuosi verta.



Vaiva hoidettiin eläinlääkärikäynnillä, Nalle laitettiin unten maille ja kynsi leikattiin pois juuresta. Antibioottia ja särkylääkettä pitäisi saada syötetyksi lääkkeitä ylenkatsovalle koiralle toista viikkoa (särkylääkettä vain 5 päivää). Kotiin palasi Otson ihmeteltäväksi tokkurainen avaruuskoira. Pidän muuten tosi paljon omasta eläinlääkäriasemastamme vaikka ihan näin usein en siellä haluaisi käydä; hoitajakin sanoi minulle hoito-ohjeita antaessaan "sinähän jo muistat miten rauhoitetun koiran kanssa ollaan". Jep, jep -kokemusta alkaa löytyä, Nalle on jo tänä vuonna rauhoitettu kolmesti ja Otso kerran...

Eläinlääkärikäynti aiheutti minulle aikamoisen järkytyksen Nallen painon suhteen; se painoi hiippasen yli 8 kiloa! En ole tajunnut että paino on noussut pienessä ajassa noin paljon, hävetti oikein miten sokea olen ollut. Nallellehan aloitettiin kesäkuussa eliminaatiodieetti ja sen paino laski aluksi kilon verran alle kuukaudessa; alimmillaan oltiin hiukan reilussa 6 kilossa. Olen aina yrittänyt pitää Nallen painon 7-7,2 kilon sisällä, 7,5 on jo ollut minusta liikaa. Mutta nyt olenkin onnistunut parissa kuukaudessa tekemään russelista aikamoisen syöttäporsaan! Syytän tietysti tuota dieettiä, ruokamääriä on ollut ihan kauhean vaikea arvioida ja varsinkin kun alussa paino lähti kovin laskemaan niin sitten olen näemmä mennyt ruokinnassa toiseen ääripäähän. Noh, Nalle joutuu nyt sitten eliminaation lisäksi tavallisellekin dieetille :-)