perjantai 18. syyskuuta 2009

Päivän asu

Nalle ja Otso täällä moi! 

Nalle: Meillä on vissiin jo aika kauan ollut tää ploki, mutta ei tää kyllä mikään kauheen suosittu oo koskaan ollu. No me kuultiin että nykyään kaikki lukeekin muotiplokeja ja ajateltiin että kyllä tästäkin voidaan sellainen tehdä -me ollaan kuitenkin tälläsii nuorekkaita kaupunkilaispoikia. Että nyt me sitten esitellään meiän kaikki releet ja syöksytään plokilistan ykkösiksi.
Otso: Me kun ei silleen joka päivä käytetä mitään vaatteita, niin esitellää sitten rysäyksellä kaikki mitä meillä on, tää on niinkuin sellainen fäshiön shou ennemmin kuin päivän asu. Nalle aloittaa kun sillon enemmän kaikkee.

N: No ei mul nyt mitään kauheesti oo -ja kaikki on iiihaaan wanhoja. Olis kyl niin parasta saada jotain uutta päälle, mutta kun toi emäntä pihistelee niin on pakko vaan pärjätä näil vanhoil.

Kaikkeist vanhin on tää punanen, joka on tietty tyttöjen väri mutta mää olen kestänyt ton asian kuin miäs. Takin on kuulemma tehnyt äiti, mutta kyllä mää hiukan epäilen että osaako Lola-äippä muka tehä tälläsii? Mut tietty siitä on jo ainaskin 5 vuotta kun mää oon äidin nähny viimeks, että voi olla että sillä on joku takkipisnes. Emännän mielestä tää takki on tosi hyvä, kun se suojaa mun mahaakin hyvin ja on lämmin. Ja toi väri on tietty aika kätevä kun me käydään metsässä; ei ainakaan mikkään metsästäjät luule mua jääkarhuksi ton kanssa. Tossa takissa on ainakin yksi reikä kun mää olen ollut hiukka liian lähellä nuotioo joskus. Mutta nuotio tarkoittaa makkaraa, joten ei oo mitään muuta vaihtoehtoo kuin olla nuotion lähellä.


takki (äiti)

Tää seuraava takki on mun sadetakki, se on tollane "öljykankastakki". Emäntä toi sen mulle tuliaisiks ja hyvitykseks kun se kehtas olla reissussa sillon kun mulla oli 1-vuotissynttärit! Ai vähän oli syytäki tuoda tuliaisii. Toi takki on jostain Australialiaaliasta, missä muuten on vissii aika paljon russeleitakin. Takissa on kaksi taskua ja aika makee kaulus; sen voi nostaa pystyyn ja kukee kylil vähän niinku inkoknito.



"Öljykangastakki" (Driza-Bone, Melbourne)

Sit mul on kaikenlaisii pantoi, mut niist vois tehdä ihan vaiks oman jutun. Sit välil toi emäntä saa päähänsä laittaa mulle jotain plink plinkkii kaulaan, vaiks sekin on musta kyllä hiukka tyttömäistä. Täs on yks esimerkki:


Kulkunen (Tiimari)

Jotai jouluu tossa oli meneillään kun toi on otettu; emäntä haluu että mää kilisen aina kun on se joulujuttu.

O: Nalle on tollanen lellipoika että sillä on vaikka mitä kuteita; mää sain mun ekan takin vasta eilen!  Ei silti, ei se musta oo oikein kiva; kauheesti täytyy kiemurrella kun se takki on päällä. Emäntä sanoi, että se on sadetakki, että ei ihan joka lenkille tartte pukee. No mulla tietty oli just paras säkä, että sateet alko heti kun toi takki oli ostettu. Emäntä kuuklas näitä takkeja netistä ja osti tän sitten lopulta täältä: oli kuulemma nopee ja hyvä palvelu!


 Sadetakki Siberia (Hurtta)

O: Mää tykkään olla hiukan sellainen yksilöllinen berni, joten oli pakko heti tuunata tota uutta takkia. Tossa alla on kuva mun aikaansannoksesta; päivän teema oli "minä ja luonto".  



N: No hei, on sullakin ollu jotain erikoisii kankait kaulas, vaik takkei ei ookkaa näkyny.
O: No joo, ainaskin tämmönen mulla on:



N: Sillee toi meidän emäntä on aika järki, ettei se oo hankkinu meille samanlaisia rytkyjä; olis hiukka noloo kulkee jossain kaksosluukissa tuol kylil!
O: Ja silleenkin tietty kätevää, ettei mee meidän vaatteet sekasin kun ne on erilaisii. Mää en ainakaan haluis  käyttää Nallen takkeja kun sillä on sellanen tyttöjen värinenkin!
N: No hei, haluisinko mää muka laittaa sun VAUVOJEN vaatteita!!!!! Daa!

N/O: Emäntä ei ymmärrä fäshiönistä mitään, mutta yhden jutun se kuitenkin haluu kans tänne laittaa. Ja ne on nää hanskat tässä alla:

Emännän mielestä ei oo mitään niin hyvii koirienlenkityshanskoja kun nää Haglöfsin Propus Liner Glovet. Se ostaa aina syksyn tullen uuden parin näitä. Ainut vika näissä nimittäin on se, että meidän hihnat kuluttaa sormista kankaan puhki aina talven aikana; eli joka talvi menee pari. Mutta miks emäntä näistä tykkää on se että nää pitää kosteuden pois iholta, ovat mukavan ohkaiset vaikka kuitenkin lämpimät. Kun on oikein kylmä, niin emäntä käyttää näitä alushanskoina -päälle tulee sitten jotkut paksummat. Ja nyt emäntä toivoo kovasti, että tästä hehkutuksesta johtuen Herra Haglöfs haluaisi antaa parit sponssihanskat -tai uusi kuoritakkikin olis kuulemma kiva. (Ja toi hanskojen kuva on otettu sieltä Herra Haglöfsin sivuilta, pakko sanoo ettei tuu emännälle mitään sanktioo)

N/O: No hei, mitäs tykkäätte? Sopiiks meille nää värit ja malit vai näytetäänks me lihavilt? Hei pliis kommentoikaa, ettei me vaan olla ihan dorkia tuol kylil. Ja voidaan me sit joku arvontaki joskus pitää; ne vissiin on kans näitä muotiplokien pakollisii juttui -tosin meistä olis kyl kiva jos joku haluis antaa meille jotai palkintoi. Ja varrotkaa vaan; ei me vielä kaikkii meiän asusteita esitelty -kyllä me vielä taidetaan toistekkin plokata näistä muotiasioista.


torstai 17. syyskuuta 2009

Viola

Posti kantoi tänään kotiin tuoreimman numeron Suomen Sveitsinpaimenkoirien Sennen -koira lehdestä. Lehdestä löytyy valitettavasti myös Otson kuva -se istuu siinä pentuaitauksessa Ollie -veljen ja Viola -siskon kanssa. Valitettavasti siksi, että jutun aihe ei ole mukava; surullisen jutun aiheena on Viola, joka menehtyi 8 kuukauden ikäisenä viime marraskuussa.

Nallen hankkimisen jälkeen suhtautumiseni eläimiin muuttui suuresti; olen kyllä aina pitänyt eläimistä, mutta kun kotiin muutti ihmeellinen otus johon kiintyi silmänräpäyksessä, en enää kestänyt minkäänlaisia eläimiin kohdistuvia surullisia asioita. Olen itkenyt silmät päästäni lähes jokaista Koiralle koti -sarjan jaksoa katsoessani (vaikka hyvinhän siinä aina käy), katsottuani ensimmäisen jakson uutta Eläinsairaala -ohjelmaa laitoin sen itselleni kiellettyjen ohjelmien listalle -niin paljon itkin siinä olleen pienen terrierin kohtaloa. Kaikki eläinten heitteillejättäjät ja rääkkääjät saisi minun puolestani lukita loppuiäkseen lukkojen taakse -minulta on turha odottaa myötätuntoa. Violan tarinaa lukiessa silmät kostuivat jälleen. Miltä tuntuisi jos menettäisin toisen Karhunpojista äkillisesti? Tällaista en oikeastaan halua edes miettiä -valitettavasti se tilanne on meillä kaikilla edessä -ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti kuitenkaan Viola ei vielä pitkään aikaan saa seuraa sateenkaarisillalle.