Kuulumisia

Aloitimme tänään Otson kanssa pentukoulun Kontaktikoirissa. Ensimmäisen tunnin aiheena oli kontakti, jota meillä on harjoiteltu alusta saakka, joten ainakin ensimmäisestä tunnista selvisimme hyvin arvosanoin :-) Otso osaa jo todella hienosti istua, katsoa minua silmiin ja odottaa lupaa kun se saa ruokansa. Ensimmäisen oppitunnin jännittävintä antia taisi olla hurja ukonilma. Se ei Otsoa hetkauttanut, mutta minä murehdin miten ukkosta pelkäävä Nalle pärjäsi kotona. Rajuilma oli aivan yllämme, joten Nallella riitti kotona jännitettävää. Koska satoi aivan kaatamalla, saimme kyydin koulusta kotiin tyttöystävien emännältä. Tämä oli toinen kerta kun Otso laitettiin farmarin perälle "koiraosastoon" -ja myös toinen kerta kun se kapusi sieltä turvaverkon ohitse takapenkille :-(

Löysin tänään Nallen poskesta ison ruven, siihen on selvästi jossain vaiheessa Otso upottanut kunnolla hampaansa. Rupi oli valtava, mutta verta siitä ei ole voinut kauheasti tulla kun minä en sellaista ainakaan ole nähnyt. Eipä ihme, että Nalle välillä polttaa päreensä Otsoon täysin. Pieniä rupia Nallesta löytyy nyt jatkuvasti, loppuukohan tällainen vaihe jossain vaiheessa vai pureksiiko Otso Nallea lopun ikäänsä?

Pepi kävi kylässä

Kävimme sunnuntaina Pepin ja Tainan kanssa kiertämässä Porin metsän maastolenkin. Otso -raukka sai jälleen jäädä kotiin; 7 kilometriä kesähelteellä kun ei vielä ole sen juttu. Lenkin jälkeen Pepi tuli pihaan moikkaamaan Otsoa. Tai niin ainakin me ihmiset ajattelimme: ekalla tapaamisellaan Pepi ja Otso vähän leikkivätkin, mutta nyt Pepi oli lähinnä kiusaantunut ja tallusteli portille sen näköisenä että "nyt lähdetään täältä pois!". Otso meni perässä ja yritti hiukan aloittaa leikkiä, mutta ei Pepiä kiinnostanut...

Päästäkää pois! Iso karvainen seuraa mua!!!

Sisäsiisteysrintamalta hyviä uutisia: takana on Otson ensimmäinen sisäsiisti yö! Tai pessimistinä kyllä epäilen, että Otso on vain löytänyt uuden (ja vielä salaisen) pissapaikan. Päivätkin sujuvat jo eritteiden suhteen paremmin, joten ehkä en ihan vielä heitä toivoa pärekoppaan :-)

PS: Kuulin että kommentointi ei ole toiminut. Voisiko joku ystävällinen lukija (kyllä teitä siellä jossain on!) jättää kommenttilooraan vaikka pelkän Hein, jotta tietäisin toimiiko kommentointi alkuunkaan. Kommentoimaan pääsee klikkaamalla tämän kirjoituksen alla olevaa tekstiä "0 haukahdusta".

Hyvää juhannusta!

Juhannuksen kunniaksi Nalle pääsi pitkästä aikaa koirapolulle lenkkeilemään. Otsolle matka on vielä aivan liian pitkä, joten se sai jäädä kotimieheksi.

Nalle kävi "uimassa" kuraojassa :-)

Nalle 4 vuotta!

Nalle täyttää tänään 4 vuotta; menneisiin vuosiin on sisältynyt kaikenlaista -saapa nähdä mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Synttäreiden kunniaksi pojat saivat herkutella salamilla ja sitten tietysti otettiin "perinteisiä" synttärikuvia. Menneiden vuosien synttärijuttuja löytyy esimerkiksi täältä.

Onnitteluterkkuja lähetetään tietysti velipoika Pepille -ja niille muille sisaruksille myös vaikka emme tiedäkään missä ne vaikuttavat ;-)

Hetkiä

Nalle keksi että pihakuusessa on "jotain". Se kiersi ja kaarsi puuta -yrittipä jopa kiivetä alaoksille :-)

Pojat nukkuivat kimpassa päiväunia; valitettavasti en osannut hiippailla tarpeeksi hiljaa kuvaamaan, joten päät nousivat liian aikaisin...

Karhunpojat karkusalla

Karhunpojat ovat viimeisen kahden päivän aikana ottaneet emännästään mittaa enemmän kuin laki sallii. Hermoja on kiristetty ja pinnaa venytetty loputtomalla karkailulla. Fiksumpi sitä voisi uskoa jo yhden, kahden tai viimeistään viidennen karkauksen jälkeen että koirat kannattaisi kytkeä johonkin, mutta ei tämä bloginpitäjä, ehei. Mitä iloa on omasta (muka aidatusta) pihasta, jos koiria ei voi siellä pitää vapaana? Nalle on ollut enimmäkseen se "liesuun" lähtijä, mutta kävipä tänään niinkin, että molemmat pojat olivat samanaikaisesti karkusalla -ja vielä eri suunnissa! Nallen villitsi lopullisesti lauantai-iltana grillanneet naapurit; se haistoi herkut ja syöksähti pensasaidan, tarkemmin sanottuna kahden, läpi herkkujen ääreen. Onneksi grillaajat eivät pistäneet kuokkavierasta pahakseen. Tai toisaalta se oli viimeinen naula arkkuun, sillä Nalle halusi uudestaan ja uudestaan mukavien ihmisten ja herkkujen luokse :-( Sama touhu jatkui siis vielä sunnuntainakin. Lisäaitaa on nyt pakko hankkia, ei tästä muuten tule yhtään mitään.

Otso on venähtänyt korkeutta aika paljon, ja sen huomaa muutenkin kuin ulkomäöstä. Pöydiltä on alkanut salaperäisesti kadota tavaroita. Minun täytyy pikkuhiljaa oppia siihen, että talossa on koira joka ylettyy yllättäviin paikkoihin. Otso selvästi myös käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen kun taas Nalle on aina ollut tässä suhteessa hyvin kiltti. Se jättää jopa sohvapöydälle jätetyt herkut rauhaan, vaikka niihin se pääsisi helposti käsiksi (vai tassuiksi).


Otsolle vielä lähes kaikki ihmiset ovat uusia tuttavuuksia, mutta nyt Nallenkin elämään on tullut muutamia uusia tuttavuuksia. Työmatkojeni takia olen palkannut pojille "hoitotätejä". Onneksi on kesäloma-aika ja kaikilla mukavilla partiotytöillä ei ole (vielä) kesätöitä, joten olen saanut hyvin järjestettyä hoitajat. Ensimmäinen hoitaja oli täällä torstaipäivän ja kaikki oli mennyt hienosti. Minulle jätetyssä viestissä luki muun muassa että "molemmat ovat olleet pihassa irti, ilman ongelmia tuntuvat seuraavan" -selvästi vieraskoreita tapauksia sanon minä :-)

Otson päivä ulkona

Tiistaina Otso pääsi tutustumaan ulkomaailmaan. Ensin kävelimme elänkääkäriin rokotuksia varten. Tämä olikin Otson pisin hihnalenkki; olisikos matkaa tullut yhden kilometrin verran. Ilma oli tosi lämmin ja olin varautunut pitämään juomatauon kesken matkanteon, mutta Otso jaksoi reippaana poikana perillle saakka ilman mitään taukoja. Olemme tähän mennessä tehneet ihan pikkuista lenkkiä ja tämä oli ensimmäinen kerta kun Nalle jätettiin kotiin. Minusta Otso ei ollut ihan yhtä "reteä" liikkeissään kuin normaalisti -Nallen tuoma "turva" puuttui.

Kotiin Otso ei olisi varmaan enää jaksanut kävellä; lääkäri vei loput mehut vaikka pentu käyttäytyikin todella rauhallisesti läpi kaikkien tarkastusten. Mutta eipä meidän tarvinnutkaan kävellä minnekään, sillä meille oli "tilattu" kyyti seuraavaan kohteeseemme. Amstaffituttava Remuksen emäntä tuli meitä noutamaan. Pistimme Otson farmariauton takatilaan, sinne missä Remuskin normaalisti matkustaa (ei siis nyt ollut mukana). Ennen kuin pääsimme istumaan autoon, oli Otso jo kiivennyt takatilasta takapenkin puolelle turvaverkon ohitse. Tai puoleen väliin se ehti, sitten jäi takatassustaan kiinni verkkoon. Totesimme, että oli kuitenkin turvallisempaa ottaa Otso minun jalkoihini, kuin antaa pennun kiipeillä pitkin takapenkkiä :-)

Otso pääsi osallistumaan ensimmäiseen partiokokoukseensa. Kuvittelin jälleen, että se nukkuu lääkärikäynnin jäljiltä kokouksemme läpi rauhallisesti, mutta ikiliikkuja-otso se vain tuhtasi ympäri ämpäri takapihaa, jonka terassilla kokoustimme. Aika moneen syliinkin Otso pääsi :-) Täytyy sanoa, että tällä pennulla tuntuu olevan loputtomasti virtaa -kaiken kaikkiaan reissumme kesti 4,5 tuntia ja vielä kotonakin riekkuminen jatkui...

Alla olevassa kuvassa Nalle on juuri puhdistamassa Otson silmiä unirähämästä. Tästä on nyt tullut jokapäiväinen tapa. Kertooko tämä jotain poikien välisestä arvojärjestyksestä ja jos, niin mitä? Hellyttävältä se ainakin näyttää.

Tikusta asiaa

Onpa Nallella hieno keppi...

Yritän ujuttautua lähemmäksi

Jospa tunnustelen tassulla ensin...

Tai jos kuitenkin maistan hiukan

Täytyy maastoutua niin Nalle ei huomaa mitään

Äh, kiinni jäin!

Kesäkuu

Jatketaan Nallen vanhassa blogissa alkanut kalenterikuvien esittely täällä loppuun.