Ranta- ja unihiekkaa

Katsotaanpas jos saataisiin keskenjäänyt kuvahaaste vietyä loppuun. Ihan peräkkäisinä päivinä nämä eivät varmaankaan tule ilmestymään,

Kuvahaaste, päivä 20:
a photo of something you enjoy doing / kuva jostain jota tekee mielellään

Koiraranta on huippupaikka meidän kaikkien mielestä. Nukkuminenkin on kivaa; Nalle tarvitsee aina pehmyttä alle, kova lattia ei käy :-)

Koiranomistajan koulu, oppitunti n

Mikäli koira on omatoimisesti nauttinut välipalakseen pussillisen ruispaloja, on suositeltavaa rullata matot kasaan seuraavaksi yöksi. Tai voihan ne lattiaankin jättää jos mielellään mattopyykkää sunnuntaiaamuisin.

Voitais me vaikka hiukan päivittääkin taas

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia -tehdäänpä pikainen jarrutus ja pakitetaan hiukan Karhunpoikien kesään.

Nalle täytti kesäkuussa 7 vuotta. Perinteinen ulkosynttärikuva vaihtui tällä kertaa sisäotokseen. Kuvassa sankari lahjustensa kanssa. Kuten kuvasta hyvin näkyy, päivänsankari oli melkoisen hyvässä karvassa. Trimmaaja odottikin pientä koiraa heti seuraavana päivänä; otettiin sen jälkeen uusi synttärikuva ihan noin niinkuin vertailun vuoksi :-)

Juhannuspäivänä Nalle pääsi hoitoon ja me lähdimme Otson kanssa tien päälle. Ensin huristelimme Porista Hankoon jossa odottikin se jännittävä osuus: merimatka Bengtskärin majakalle.

Meillä kävi mieletön tuuri säiden kanssa; olimme varautuneet sateeseen ja tuuleen, mutta saimmekin aurinkoisen päivän. Kyllä kelpasi laivakoiran makoilla kannella ja nauttia tuulen tuiverruksesta. Oli matkanteko kyllä Otsosta aika jännääkin, hiukan piti haukkua jännitystä pois -onneksi reissukassista löytyi "äänenvaimentimia". 

Penkin alla oli turvallista makoilla ja kurkkia merelle.

Matkan kohde häämöttää, upea Bengtskär

Ensin kuunneltiin oppaan kertomuksia

Otso jäi vahtimaan penkkejä kun me muut kapusimme majakan huipulle ja kävimme tutustumassa muihinkin tiloihin. Rohkeita rapsuttajia kävi vahtia moikkaamassa, joten yksin sen ei tarvinnut päivystää. Kierroksen jälkeen pystytimme piknikin kallionkoloon ja haimme Otson mukaan herkuttelemaan.

Otso Bengtskärin kallioilla <3

Takaisin Hankoon päästyämme vatsat huusivat ruokaa. Tavoitteena oli löytää ravintola jonka terassille sai ottaa mukaan karvaisen kaverin; päivä oli niin lämmin että autoon Otsoa en olisi jättänyt. Ravintola Makaronitehdas otti seurueemme vastaan todella ystävällisesti. Terassilta katsottiin meille mukava reunapaikka ja ennenkuin olimme edes ehtineet kunnolla istua alas, sai ensimmäinen meistä jo raikkaan juoman eteensä :-)

Nämä pienet eleet kyllä lämmittävät koirien emännän mieltä!

Kesäretki Otson kanssa sujui todella hienosti vaikka sitä ennakkoon hiukan jännitinkin. Yritin varustautua hyvin etukäteen; olin yhteydessä sekä Bengtskärin majakalle että sinne liikennöivään laivayhtiöön ja tarkistin että koiran voi ottaa mukaan. Bengtskärin sivuilta löytyikin asiasta hyvät ohjeet; koiria ei saa viedä saareen vasta kuin juhannuksen jälkeen ja silloinkin ne on pidettävä ehdottomasti kiinni. Meidän juhannuspäivän vierailumme osui juuri tuon sallitun rajan kohdille ja siksi varmistin erikseen, onko koiran tuominen sallittua. Onneksi saarella pesivät linnut olivat jo suurimmaksi osaksi saaneet pesintänsä valmiiksi joten Otso sai luvan astua maihin.

Vaihteleviin keleihinkin olimme varustautuneet, Otsolle ostettiin sadeviitta jota koekäytettiin kotona ennen reissua:

Onneksi tätä viritystä ei kuitenkaan tarvittu...