Rantsulla

Edellisessä postauksessa jäi kertomatta meille tärkeä uutinen; juuri ennen juhannusta saimme nelipyöräisen "perheenjäsenen". Vaikka olenkin yrittänyt pienentää hiilijalanjälkeäni mahdollisimman tehokkaasti, totesin auton auttavan arkeamme niiiiiiiin paljon, että päädyin hankkimaan koirille oman menopelin :-) Nallen kanssa oli vielä helppoa kulkea julkisilla, mutta kahden koiran kanssa en mokomaan enää lähtenyt. Olimme aina muiden kuljetusten varassa, ja paljon menoja jätin väliin koska en alituiseen jaksanut olla kerjäämässä kyytiä. Aikanaan jouduimme Nallen agilitynkin lopettamaan autottomuuden takia.

Mutta nyt kaikki on toisin :-) Juhannuksena tosiaan huristelimme omalla kyydillämme tyttöystäviä tapaamaan ja tänään lähdimme työpäivän jälkeen Yyteriin nauttimaan kauniista kesäpäivästä. Pori tosiaan tarjoaa koiraväelle hienon koirien uimarannan aivan Yyterin hiekkadyynien vieressä. Paikka on kertakaikkiaan upea! Tosinaan saa nauttia pitkästä hiekkarannasta ihan oman väen kesken, mutta tänään rannalla oli hellepäivää viettämässä aikamoinen koiramäärä. Löysimme kuitenkin oman kolomme rannalla; heittelin veteen lelua jota Nalle nouti uupumatta minulle. Otso ei oikein koko touhua ymmärtänyt, kunnes tajusi että aina kun Nalle tuo lelun minulle takaisin, se saa namin -sitten sekin innostui hiukan kahlaamaan lelun perässä. En yleensä palkkaa lelun tuomisesta namilla, mutta nyt olikin juuri tarkoitus näyttää Otsolle, miten mukavaa on tuoda minulle tavaroita :-)

Nalle ei ole koskaan erityisesti pitänyt vedestä; uimaan se ei suostu kuin pakolla, mutta kahlailu on kivaa. Tänään sillä ei ollut kuitenkaan mitään ongelmia hakea lelua aika syvältäkin vedestä. Otso oli minulle yllätys; tämä oli ensimmäinen kerta kun sillä oli mahdollisuus uida ja Otso näytti siltä että ei voisi vähempää kiinnostaa. Pari kertaa se meni lelun perässä veteen, mutta se ei suostunut menemään lainkaan niin syvälle kuin Nalle -vaikka Otsolle vesi silloinkaan tuskin yletti edes polviin. Ei siis tullut vesipetoa tästäkään koirasta.

Alla pari huonoa otosta rantaleikeistä, jostain syystä kaikista kuvista tuli puuroa :-(

Koiramainen juhannus

Karhunpoikien tyttöystävät, Assi ja Ronja, muuttivat suureksi suruksemme keväällä pois Karhukaupungista. Iloinen jälleennäkeminen koitti juhannuksena, kun matkasimme tapaamaan tyttöjä Hämeeseen. Pojat taisivat hiukan yllättyä kun tyttöystävien määrä olikin yllättäen kasvanut yhdellä; laumaan oli liittynyt pikkuinen collietyttö Isla, ikää nyt 3 kuukautta.

Juhannus sujui viiden koiran kanssa yllättävänkin mallikkaasti. Nalle oli aluksi turhankin kiinnostunut Islasta, mutta pikkuinen pentu antoi niin paljon hammasta terrierille, että Nalle hyvin nopeasti päätyi pysymään mahdollisimman kaukana terävistä pentuhampaista. Otsoa kuuli myös tyttöjen "kutsun" ja jaakasi Ronjaa aikansa. Sekä Ronja että Assi alkavat olla aika heiveröisessä kunnossa, joten jouduimme vahtimaan tarkkaan ettei Otso päässyt liian läheisiin väleihin tyttöjen kanssa. Tosin Assi on aina pitänyt niin kipakasti kiinni omasta reviiristään, että sen pojat jättävät automaattisesti rauhaan.

Ilmat olivat pääasiassa aivan kauheat, kaatosadetta toista vuorokautta putkeen, joten pysyttelimme lähinnä sisätiloissa. Sunnuntaina saimme kuitenkin nauttia auringosta ja teimme mukavan metsäretken järvimaisemissa.

Syntymäpäivät

Nalle täyttää tänään 5 vuotta, ja jälleen kerran voi ihmetellä ajan nopeaa kulumista. Juurihan tuo oli pienen pieni, syötävän suloinen pentu.

Syntymäpäivän ilma oli sateinen, mutta onnistuimme tekemään heti aamulla pitkän lenkin kastumatta. Perinteinen synttärikuvakin saatiin otettua, vaikka hiukan vettä tihuttikin.

Lahjaksi Nalle sai "omaa aikaa", eli leikimme sen kanssa kaksin pihassa. Nalle on oikeastaan täysin lopettanut leikkimisen Otson tultua; ja mikäs ihme tuo on kun "pikkuveli" jyrää kaikki leikit ja vie kaikki lelut. Nalle sai uuden lelun ja kyllä sillä leikittiinkin! Ensin kiskottiin ja noudettiin kunnon tovi, kunnes lelun kohtaloksi tuli odotettu suolestus -ja mikäs siinä, pääasia että Nalle sai toteuttaa itseään.

Otsokin sai lopulta luvan tulla pihalle; pitihän sitä vielä yhteiskuvakin ottaa.

Muistin virkistykseksi kuva viime vuoden synttäreiltä; hiukan on Otsoon tullut kokoa :-)

Kuva oli silloin pakko ottaa seisaaltaan yläviistosta, sillä aina kun kyykistyin, Otso ryntäsi syliin... Kuvasta näkee myös sen, että normaalisti Nalle on ollut paljon siistimpi kesäkuussa; tämän kevään trimmaus on vielä tekemättä. Myöhäiseksi on mennyt, kuten viime vuoden lopullakin, mutta aika trimmaajalle on sentään jo varattu.