Posti kantoi tänään kotiin tuoreimman numeron Suomen Sveitsinpaimenkoirien Sennen -koira lehdestä. Lehdestä löytyy valitettavasti myös Otson kuva -se istuu siinä pentuaitauksessa Ollie -veljen ja Viola -siskon kanssa. Valitettavasti siksi, että jutun aihe ei ole mukava; surullisen jutun aiheena on Viola, joka menehtyi 8 kuukauden ikäisenä viime marraskuussa.
Nallen hankkimisen jälkeen suhtautumiseni eläimiin muuttui suuresti; olen kyllä aina pitänyt eläimistä, mutta kun kotiin muutti ihmeellinen otus johon kiintyi silmänräpäyksessä, en enää kestänyt minkäänlaisia eläimiin kohdistuvia surullisia asioita. Olen itkenyt silmät päästäni lähes jokaista Koiralle koti -sarjan jaksoa katsoessani (vaikka hyvinhän siinä aina käy), katsottuani ensimmäisen jakson uutta Eläinsairaala -ohjelmaa laitoin sen itselleni kiellettyjen ohjelmien listalle -niin paljon itkin siinä olleen pienen terrierin kohtaloa. Kaikki eläinten heitteillejättäjät ja rääkkääjät saisi minun puolestani lukita loppuiäkseen lukkojen taakse -minulta on turha odottaa myötätuntoa. Violan tarinaa lukiessa silmät kostuivat jälleen. Miltä tuntuisi jos menettäisin toisen Karhunpojista äkillisesti? Tällaista en oikeastaan halua edes miettiä -valitettavasti se tilanne on meillä kaikilla edessä -ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti kuitenkaan Viola ei vielä pitkään aikaan saa seuraa sateenkaarisillalle.
Nallen hankkimisen jälkeen suhtautumiseni eläimiin muuttui suuresti; olen kyllä aina pitänyt eläimistä, mutta kun kotiin muutti ihmeellinen otus johon kiintyi silmänräpäyksessä, en enää kestänyt minkäänlaisia eläimiin kohdistuvia surullisia asioita. Olen itkenyt silmät päästäni lähes jokaista Koiralle koti -sarjan jaksoa katsoessani (vaikka hyvinhän siinä aina käy), katsottuani ensimmäisen jakson uutta Eläinsairaala -ohjelmaa laitoin sen itselleni kiellettyjen ohjelmien listalle -niin paljon itkin siinä olleen pienen terrierin kohtaloa. Kaikki eläinten heitteillejättäjät ja rääkkääjät saisi minun puolestani lukita loppuiäkseen lukkojen taakse -minulta on turha odottaa myötätuntoa. Violan tarinaa lukiessa silmät kostuivat jälleen. Miltä tuntuisi jos menettäisin toisen Karhunpojista äkillisesti? Tällaista en oikeastaan halua edes miettiä -valitettavasti se tilanne on meillä kaikilla edessä -ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti kuitenkaan Viola ei vielä pitkään aikaan saa seuraa sateenkaarisillalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti