Morris kävi kylässä

Viikonloppuna saimme vieraita; berninpaimenkoira Morris ja sen emäntä tulivat vierailulle. Morris on saavuttanut jo kunnioitettavan 8,5 vuoden iän, joten ihan painimaan se ei Otson kanssa alkanut :-) Nalle pääsi yökylään toisaalle, sillä en halunnut ottaa sitä riskiä että se olisi ärhennellyt koko ajan vieraalle. Ärhentelypelko osoittautui turhaksi, sillä olimme Nallen kanssa vieraita vastassa rautatieasemalla; olin henkisesti valmistautunut Nallen rähinöihin, mutta se ei ollut uudesta koiraystävästä moksiskaan! Vasta kotipihassa Morris alkoi kiinnostaa -Nalle ei selvästikään osannut päättää mikä kotiimme ilmestynyt (leikattu) koiravieras oli. Lopulta se päätti "hiukan" astua vierastamme, joka ei kovasta helteestä ja junamatkustamisesta johtuen ollut sillä päällä että olisi kauheasti itseään puolustanut, oli siis ihan hyvä että Nalle pääsi hoitoon rauhoittumaan.

Otso ja Morris tulivat ihan mainiosti juttuun keskenään, tai enemmänkin niillä molemmilla näytti olevan omat juttunsa ja yhteistä touhua aika vähän :-) Koirien kokoero oli huima; on hassua ajatella että joskus tulevaisuudessa Otso on "noin iso".

Koululaiset

Otson pentukoulu on jatkunut mukavasti; se osaa käyttäytyä vallan mainiosti tunnilla ja oppii nopeasti uudet asiat. Emäntä on liian kiireinen/laiska/jotain harjoittelemaan kotona, joten ihan luokan priimuksia emme ole, pääasia kuitenkin että Otsolle saadaan opetettua pikkuhiljaa tapoja :-)

Nalle pääsi viimein agilitytunneille. Edellisistä harjoituksista ehti kulua jo vuoden päivät, ja jännitinkin mitä Nalle mahtaa muistaa. Ennen ensimmäiselle tunnille menoa harjoittelimme putkea kotipihassa. Hienostihan ihan tuollainen perusjuttu sujui, malttoipa Nalle jopa odottaa lähtölupaakin. Tunnilla Nalle pärjäsi hienosti! Ongelmana on edelleen se, että Nalle ei millään malta odottaa omaa vuoroaan, vaan se hinkuu intopiukkana koko ajan radalle. Ekalla tunnilla kaikki tuntui loksahtavan kohdalleen, toisella sitten taaplattiin kunnolla keppien kanssa -ne eivät tunnu sopivan niin Nallelle kuin minullekaan :-) Olisipa hienoa jos voisimme jatkaa treenejä syksylläkin, mutta valitettavasti se ei onnistu, nyt täytyy ottaa tästä kurssista kaikki irti.

Koiraihmiselle esitetään usein kysymys "mitä koirasi on syönyt/tuhonnut"? Olen ajatellut että se on koirattomien ihmisten tapa huvittaa itseään kuuntelemalla kauhutarinoita koteja tuhoavista koirista "onneksi minulla ei ole tuollaista kotona" -tyyliin. Nallen kohdalla jouduin aina tuottamaan pettymyksen kaikille kauhutarinoita janoaville kuuntelijoille; ihan pikkuisena pentuna se puri yhden sähköjohdon poikki ja kerran se "luki" yhden mainoskirjeen, siinäpä ne hurjimmat jutut taitavat neljän vuoden ajalta olla. Noh, nyt on juttu toinen -taloon muutti Otso-the-terminator. Ja juttuja piisaa; esimerkiksi eilen lensi roskikseen kuukauden vanha paitapusero, johon pikkupeto repäisi ison palkeenkielen... Tässä muutama kuva ihan kaikkien teidän koirattomien ihmisten iloksi olkaa hyvä :-)

Alla huhtikuussa maalattu sisäporras
(tähän mennessä kaksi maisteltua porrasta)
ja hiukan jalkalistaa :-)

Heinäkuu

Heinäkuun kalenterikuva on päässyt unohtumaan; tässä Nalle nautiskelemassa koirarannalla :-)