Maanantaina minua odotti jälleen uusi yllätys kotona: Otso oli Houdinin lailla keplotellut itsensä koiraportin toiselle puolelle; eli Nallen valtakuntaan yläkertaan. Vielä minulle on aikamoinen arvoitus miten Otso itsensä portin läpi siirsi, sillä portti oli paikallaan, enkä usko että kömpelö karvaturri kovinkaan helposti olisi kivunnut portin yli -tai ainakin siinä vaiheessa olisin uskonut portin kaatuvan.
Yläkerrassa Otso olikin sitten ilmeisimmin ottanut ilon irti; vierashuoneen lattia lainehti pissasta, rappusta oli järsitty ja otsalamppuni oli totaalisen syöty. Murehdinkin ensin hetken hyvän lamppuni kohtaloa kunnes hoksasin lattialla lojuvat patterit. Yksi patteri, toinen patteri -ja sitten ei enää lisää pattereita. Apua, misssä on kaksi patteria! En löytänyt mistään puuttuvia pattereita; soitto Partiokauppan varmensi sen että pattereita oli hukassa vain yksi. Soitto eläinlääkärille paljasti että siinäkin oli yksi liikaa. Onneksi eläinlääkärimme lupasi ottaa meidät heti vastaan, joten lampsin Otson kanssa vastaanotolle. Röntgenkuvia otettiin 4, ja mitään erikoista ei koiran sisuksista löytynyt (ei edes niitä otsalampun palasia). Tyhjä vatsa oli tietysti helpotus, sillä patteri mahassa olisi tietänyt leikkausta. Mutta mutta: missä se patteri on? Onko se jossain oven takana josta Otso löytää sen huomenna? Onko se nyt jo Nallen mahassa? Pidän kyllä Nallea niin fiksuna, että en usko sen moisia energiapatukoita syövän, mutta entäs jos kuitenkin vaikka hiukan Otson kiusaksi?
Voin vain toivoa, että Otson energianhimo pikkuhiljaa laantuu; minä tarvitsen vankempaa sähköjohtoa ja uuden otsalampun -pitänee kirjoittaa joulupukille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti